Muutosjohtamisella tavoitteeseen

Organisaatioissa tehdään vuoden aikana lukuisia projekteja. Projekteja tehdään, jotta nykyiseen tilanteeseen saataisiin aikaan kehitystä ja muutosta. Liian usein projektin lopputulos ei johda kuitenkaan haluttuun lopputulokseen, vaikka projekti itsessään olisikin onnistunut. Näin tapahtuu useimmiten varsinkin silloin, kun projekti toteutetaan luomaan uuden toimintamallin tai prosessin osaksi organisaation päivittäistä toimintaa.

Jotta projektin jälkeen pystymme muuttamaan suuntaa pysyvästi nykyisestä tilanteesta kohti koillista, tulee muutos johtaa ja organisoida osaksi päivittäisiä rutiineja. Tällöin ei puhuta ainoastaan johdon sitoutumisesta ja tuesta vaan huomattavasti isommasta kokonaisuudesta, sillä johtamista tarvitaan ja vaaditaan huomattavasti enemmän projektin jälkeen kuin sen aikana. Uusia toimintamalleja kun ei ajeta organisaatioon projektin ollessa käynnissä vaan vasta sen jälkeen. Joissakin tapauksissa useiden vuosien ajan.

Myös identiteetin hallinta ja sähköinen asiointi tarvitsevat muutosjohtamista

Identiteetin hallinta ja sähköinen asiointi ovat hyviä esimerkkejä uusien toimintamallien ja prosessien johtamisesta ja jalkauttamisesta käytäntöön. Esimerkiksi identiteetin hallinta ei ole vielä tänä päivänä osana organisaation perusprosesseja, jolloin johtamista ja valmennusta tarvitaan uuden ja entistä tehokkaamman prosessin jalkauttamiseen osaksi liiketoimintaprosesseja. Sama asia koskee palveluiden sähköistämistä, sillä ilman muutosjohtamista, valmennusta ja ihmisten motivointia emme pysty muuttamaan nykyistä 8/5 palveluorganisaatiota vastaamaan 24/7 palvelumallin tuomiin haasteisiin.

Muutosjohtaminen ei ole resursseja syövä toiminto, kun kyseessä on todellisesta johtamisesta eikä vain ihmisten ja asioiden hallinnasta.